| ESIMERKKEJÄ | KATTILOITA | BIOPOLTTOAINEITA | SUUNNITTELIJOITA | LADATTAVIA TIEDOSTOJA |
| KOSKENPÄÄ | PIEKSÄNMAA | LAUKAAN VIHANNES |
Pieksänmaan kiinteistöjä lämpenee hakkeellaHaketta myyntiin vuodesta 1998 lähtienArto Utriainen on kuntansa pioneereja hakkeen tuotannossa ja käytössä. Vuodesta 1978 lähtien oma kotitila on lämmennyt hakkeella, joka on myös itse tuotettu omista metsistä. Aluksi rangat haketettiin usean maatilan yhteisellä laikkahakkurilla, johon ne syötettiin käsin. Utriaiset aloittivat metsäurakoinnin vuonna 1981 suuritehoisella maataloustraktorilla. Varsinainen hakeurakointi alkoi vuonna 1998 Patu-merkkisellä rumpuhakkurilla, joka oli silloin vielä prototyyppi. Joulukuussa 2003 Utriaiset myivät hakku-rin ja hankkivat tilalle uuden Foresteri 6045 LF -rumpuhakkurin. Nykyistä hakkuria käyttää 160 hv:n traktori, joka sallisi isommankin hakkurin käytön. Keskimääräiseksi tuotantotehoksi Utriaiset arvioivat noin 60–80 i-m3/h. Puu haketetaan traktorivetoiseen 35 m3:n konttiin, jolla se kuljetetaan suoraan käyttökohteeseen. Toimitusten turvaamiseksi pakkaskausina ja mahdollisten konerikkojen varalta puuta haketetaan myöskin varastoon. Varastoksi Utriaiset ovat hankkineet vanhan katetun 500 m3 laakasiilon, joka sijaitsee logistisesti sopivasti Jäppilän ja Pieksämäen välissä. Vuonna 2003 Utriaiset toimittivat 11500 m3 metsähaketta, josta 1500 i-m3 tuotettiin omista metsistä ja 9600 i-m3 lähialueiden metsistä. Noin 400 i-m3 koostui sahojen puutähteistä. Metsähakkeesta noin 20 % koostui hakkuutähteistä ja 80 % nuorten metsien kunnostuskohteista. Kemera-varoin korjattiin noin 5050 i-m3. Hakkeen raaka-aineen hankinnassa Utriaiset käyttävät pääasiassa metsänhoitoyhdistystä, joka osoittaa kohteet. Nuorten metsien kunnostuskohteissa he käyttävät ammattimetsureita ja jossain määrin Nikkarilan metsäoppilaitoksen oppilaita, jotka tekevät oppilastyönä hakkuun ja kuljetustyön. Täyden palvelun lämmityspalveluaJäppilän entisen kunnan keskustaajaman virastorakennuksia sekä muutamia asuintaloja lämmitettiin aiemmin raskasöljyä käyttävällä lämmityskontilla, joka sijaitsi taajaman keskellä. Jäppilän kunta aloitti valtuustoaloitteen pohjalta uuden, haketta polttoaineena käyttävän lämmityskeskuksen suunnittelun vuonna 1997. Jäppilän kunnan palkkalistoilla ollut metsäteknikko Heikki Heimonen sai kunnalta toimeksiannon selvittää energiapuun saa-tavuus kunnan alueelta. Samoin sai Keski-Savon kehittämisyhtiön Jari Komulainen toimeksiannon johtaa projektia uuden laitoksen hankkimiseksi. Vuonna 1998 kunta perusti Hake- ja hakelämpötoimikunnan valmistelemaan uuden lämpökeskuksen perustamista. Toimikunnassa oli edustettuna kunnan edustajia kunnanjohtajan johdolla, metsänhoitoyhdistyksen edustaja, Keski-Savon kehittämisyhtiöstä projektipäällikkö Jari Komulainen, maa- ja metsätilojen isäntiä sekä hakeyrittäjänä Arto Utriainen. Lämpökeskukselle löydettiin uusi paikka varsinaisen kaava-alueen ulkopuolelta. Kunnan uuden lämpökeskuksen perustukset ja pohjalaatta valettiin vuonna 2001. Tulet sytytettiin Arimax Bio 1000 –kattilaan 13.4.2002. Valmistunut lämpökeskus on käytännössä miehittämätön. Kokonaisvastuu lämmön ja polttoaineen tuotannosta annettiin Arto ja Mika Utriaiselle. Kaukolämpöverkon pituus on noin 1700 metriä ja lämmitettävää tilaa on 35000 m3. Kapasiteettia löytyy verkon laajentamiselle. Varalämmitysjärjestelmä löytyy samoista tiloista, eli erillinen 500 kW:n kevytöljykattila sekä 500 kW:n öljypoltin varsinaiseen hakekattilaan. Vuonna 2003 haketta kului 4050 i-m3, millä tuotettiin 2700 MWh lämpöä. Bovallius-säätiön ammattiopistolla oli suunnitteilla kevytöljylämpökeskuksen uusiminen vuonna 2005, mutta kevättalvella 2002 silloisessa öljykattilassa ilmeni vikoja, mikä kiirehti uuden kattilan hankintaa. Tuolloin selvitettiin mahdollisuuksia vaihtaa lämmitysmuotoa. Bovallius-säätiöstä otettiin yhteyttä Itä-Suomen Energiatoimistoon. Energiatoimiston tekemän alustavan selvityksen jälkeen Insinööritoimisto Luoma Jari Ky teki suunnitelman hakelämpökeskuksesta. Vanha 235 kW:n öljylämpökeskus korvattaisiin 300 kW:n hakelämpökeskuskontilla. Aikataulu oli kiireinen: keväällä 2002 aloitettiin perustustyöt ja tulet sytytettiin 11.12.2002. Veljekset Ala-Talkkari vastasi lämmitysjärjestelmän toimituksesta. Omassa tuotannossa ei ollut 300 kW:n kattilaa, vaan kattilaksi valittiin Laatukattilan LAKA PS 300. Noin 39 m3 syöttösiilossa käytetään Veljekset Ala-Talkkarin omaa valmistetta olevaa jousipurkainta syöttämään haketta ruuvikuljettimelle. Hake poltetaan liikkuvalla arinalla. Varalämpöjärjestelmänä on 300 kW:n öljykattila sijoitettuna samaan konttiin. Bovallius–ammattiopiston työnjohtajan Oiva Mykkäsen mukaan lämpöyrittäjävetoiseen lämmöntuotantoon päädyttiin, koska hakelämmitys vaatisi enemmän huoltoa ja huolenpitoa kuin öljykattila, eikä hänellä eikä muillakaan ammattiopiston työntekijöillä olisi aikaa huolehtia lämmöntuotannosta. Arto ja Mika Utriainen saivat kokonaisvastuun laitoksen toiminnasta ja polttoainehuollosta. Käytännössä se tarkoittaa huolehtimista polttoaineen saatavuudesta, kattilalaitoksen toimivuudesta sekä jatkuvaa päivystystä. Bovallius-säätiöllä lämmitettävää tilaa on noin 10200 m3. Kaukolämpöverkolla on pituutta 350 m. Vuonna 2003 haketta poltettiin 1080 i-m3, millä tuotettiin noin 600 MWh lämpöä. Haketta sopimuspohjaltaNikkarilan metsäoppilaitoksen 500 kW:n kattilaan Utriaiset toimittivat viime vuonna 1900 i-m3 haketta. Metsäoppilaitoksen kattilassa käytetään polttoaineena myös puubrikettejä sekä kutterinpurua. Varajärjestelmänä on 500 kW:n kevytöljykattila. Naarajärven varavankilan lämpökeskuksen tarpeisiin Utriaiset toimittivat 3200 i-m3 haketta vuoden 2003 aikana. Lämpöä tuotetaan vankilan rakennuksille nimellisteholtaan 800 kW:n PLL Oy:n valmistamalla kattilalla. Keijo Kolehmaisen kauppapuutarha lämpiää myös Utriaisten hakkeella. Puutarhan päätuotteita ovat kukat, joita tuotetaan lähes läpi vuoden. Syksystä jouluun saakka kasvatetaan joulukukat, minkä jälkeen puutarha onkin kylmillään noin 1,5 kuukautta. Helmikuun alussa aloitetaan lämmitys ja kesäkukkien kasvatuskausi alkaa. Myös kesällä joudutaan kasvihuoneita lämmittämään kosteus- ja tautiongelmien ehkäisemiseksi. Lämmön tarve on varsin vaihtelevaa. Öisin tarvitaan varsin runsaasti lämpöä, mutta päivisin kasvihuoneet lämpenevät auringon lämmöstä. Kasvihuoneissa on lämmitettävää tilaa 7200 m3, pakkaamossa ja päärakennuksessa 1200 m3. Vuonna 2003 puutarha käytti 900 i-m3 haketta.
YhteystiedotThermia Oy Thermia Länsi-Suomi, Saarijärvi Thermia Biolämpöjärjestelmät Veljekset Ala-Talkkari Oy Laatukattila Oy Laatinut VTT Prosessit 3/2004 |
